Veikkolan vedet

Vesiensuojelu ja kalastus Veikkolassa

Tehokalastus

Veikkolan kalastuskunta ja KIRVES ovat yhdessä hoitaneet Kalljärveä, Lamminjärveä ja Perälänjärveä tehokalastamalla. Uudenmaan ympäristökeskuksen tehokalastusryhmä on saatu apuun nuottaamaan Kalljärveä ja Lamminjärveä.

Nuottausraportit ovat tarkkoja, kannattaa tutustua:

Kalljärven nuottausraportit 1998-2007 (excel-tiedosto)

Lamminjärven nuottausraportit 1997-2007 (excel-tiedosto)

Uudenmaan ympäristökeskuksn tehokalastusprojektin raportti vuodelta 2002 löytyy pdf-muodossa osoitteesta:
http://www2.te-keskus.fi/new/uus/Kalatalousyksikko/Tehokalastusprojekti.pdf

Vuosien 1997 - 2007 välisenä aikana Kalljärvestä ja Lamminjärvestä on poistettu nuottaamalla ns. roskakalaa yhteensä yli 35 000 kiloa. Alkuvuosina tehokalastettiin myös isorysällä ja pauneteilla. Kaikkiaan näinä vuosina roskakalaa on poistettu yli 40 000 kiloa. Kalat on useimmiten saatu hyötykäyttöön siten, että joku kettu- tai minkkitarhuri on noutanut kalat ja tarjonnut tarhaeläinten ruuaksi.

Ehdollisia lupia maalämpöputkille

KIRVES ry:n hallitus päätyi 24.9.2008 suosittamaan kalastuskunnille ja vesiosakaskunnille maalämpöputkien asentamislupien pohtimista tapaus tapaukselta ja toivoo, että jatkossa annettaisiin vain ehdollisia lupia siten, että jos putket haittaavat järven kunnostustoimia, niin putkien omistaja nostaa ne kunnostuksen alta pois omin kustannuksin. Tämä on erityisen tärkeää ainakin siihen asti, kunnes esim. Kalljärven kunnostussuunnitelma on saatu. Voihan olla, että suositeltua kunnostustapaa ei haittaa maalämpöputket.

Nuottaustekniikka, Lamminjärvi 15.8.2005

1. Kokkotien rannassa kootaan Uudenmaan ympäristökeskuksen nuottauslautat.

2. Ennen nuotan levittämistä kaikuluodataan koko järvi, jotta saadaan selville, missä suurimmat kalaparvet sijaitsevat. Kuvassa vasemmalla Petri Savola Uudenmaan ympäristökeskuksen (UYK) tehokalastusryhmästä ja Eero Koivisto, Veikkolan kalastuskunnan varaesimies.

3. Lautat ajetaan lähelle paikkaa, jossa kalaparvet ovat. Ajajana Miska UYK:sta.

4. Nuotan perä eli pesä laitetaan järveen. Lautat irrotetaan toisistaan ja ajetaan eri suuntiin. Samalla tiputetaan nuotan aisoja pikku hiljaa järveen.

5. Kun nuotta on saatu kokonaan järveen, ajetaan lautat taas yhteen. Nuottaa kerätään hissukseen kasaan eli 4 m minuutissa koneellisesti. Talkoolaisten yhtenä tehtävänä on vahtia, että köysi keräytyy tasaisesti rullalle ja tarpeen tullen siirtää köyden ohjauskohtaa.

6. Riitta Savolainen vetää nuotan oikeanpuoleista aisaa lautalle. Veneessä Petri Savola.

7. Samalla kun nuottaa vielä kiskotaan ylös, paikataan mahdolliset vedon aikana tulleet reijät. Paikkaamassa Miska, takanaan Riitta Savolainen ja Kari Haapala.

8. Nuotan peräpallukka näkyvissä: pieni punainen piste horisontissa. Odottelemassa Kari Haapala.

9. Pienellä lautalla pitää vähän sijoitella askeliaan, jottei päädy uintiretkelle. Tällä kertaa lautalla ovat  (vasemmalta) Kari Haapala, Miska, Eero Koivisto, Mauri Nyman, Riitta Savolainen ja Petri Savola.

10. Nuotan perä on saatu kiinni lauttaan. Peräpussukka on täynnä kaloja, tällä kertaa noin 600 kiloa. Niistä palautettiin järveen noin 250 kiloa eli kaksi-viisikiloiset hauet ja kuhat sekä toutaimet ja isot ahvenet heitetään takaisin järveen. Sillä ne syövät pienempiä kaloja pois. Yli viisikiloiset kalat syövät lajitovereitaan ja lisääntyvät heikommin, siksi ne joutavat pois.

11. Nuotan perällä olevaa saalista tutkimassa Riitta Savolainen, Eero Koivisto ja Miska.

12. Jäljelle jäävä ns. roskakala siirretään haaveilla nuotan perästä veneeseen. Vene ajetaan päivän päätteeksi rantaan ja kalat annetaan turkistarhurille.