Veikkolan vedet

Vesiensuojelu ja kalastus Veikkolassa

Veikkolan vanhan puhdistamotontin kunnostus ja jatkokäyttö

Vesilaitoksen tiedote 5.10.2010

Kirkkonummen kunnan vesihuoltolaitos tulee siistimään Veikkolan vanhan jätevedenpuhdistamon tontin sekä hyödyntämään vanhaa jätevesiallasta jätevesien varosäiliönä.

Vanhalla jätevedenpuhdistamon kiinteistöllä sijaitsee edelleen puhdistamon kaksi teräsallasta sekä kemiallinen jälkikäsittelyosa. Vesihuoltolaitoksella on suunnitteilla muuttaa yksi nyt avonaisista altaista varosäiliöksi betonoimalla allas sekä rakentamalla altaalle betonikansi.

Suunnitelmat on laatinut Sito Oy. Varosäilöön tullaan johtamaan viemäriverkostosta jätevesiä poikkeuksellisen suurten jätevesivirtaamien aikana, esimerkiksi rankkasateiden ja lumien sulamisvesien aikana. Säiliö ei ole tarkoitettu jatkuvaan käyttöön. Varasäilöstä ei ole ylivuotoputkea Kalljärveen, vaan sen käyttötarkoitus on nimenomaan estää ylivuotovesien pääsyn järveen. Varosäilö tyhjennetään viemäriin yöaikaan, jolloin jätevesivirtaamat ovat pienimmillään. Säiliö on myös erinomainen varautumiskeino häiriötilanteiden varalle. Se estää jätevesien pääsyn järveen esimerkiksi sähkökatkostilanteessa tai jos pumppaamoilla suoritetaan huoltotoimenpiteitä. Hajuhaittojen välttämiseksi säiliön tuuletusputki varustetaan aktiivihiilisuodattimella sekä puhaltimella.

Vanha puhdistamon kemiallinen jälkikäsittelyosa puretaan ja poistetaan kiinteistöltä. Myös toinen vanhoista altaista puhdistetaan ja täytetään puhtailla maa-aineksilla.

Hankkeesta on pyydetty urakkatarjoukset ja työn on määrä alkaa marraskuussa 2010 niin, että varosäiliö on käyttöönotettavissa keväällä  2011.

Suunnitelmiin voi tutustua Kirkkonummen kunnan vesihuoltolaitoksella osoitteessa Jorvaksenkaari 6. Suunnitelmien esittelyä varten tulee varata aika vesihuoltoinsinööriltä.

KIRKKONUMMEN KUNTA
Vesihuoltolaitos

 

Jätevesikeskustelu 2.9.2009

Pohjoiskirkkonummelaisten yhteisöjen edustajat kokoontuvat ke 2.9.2009 Veikkolassa keskustelemaan alueen jätevesihuollon kehittämisestä yhdessä Vesihuoltolaitoksen ja Sito Oy:n edustajien kanssa.

Kokouksen asialista (pdf, 13 kt)

Siton tekemä kapasiteettitarkastelu v. 2008 (pdf, 2,4 Mt)

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2009 (pdf, 365 kt)

Kehittämissuunnitelman liitekartta (pdf, 1 Mt)

Vesihuollon tilanne 2014 (pdf, 1 Mt)

Paineenvaihteluita Veikkolan vesijohtoverkostossa
22.-24.6.2009

Vesihuoltolaitos tiedottaa: Paineenvaihteluita Veikkolan vesijohtoverkostossa 22.-24.6.2009

18.6.2009 klo 13:15

Veikkolan vesitorni suljetaan pois käytöstä juhannuksen jälkeisellä viikolla 22. - 24.6.2009, koska tornille teetetään kuntotarkastus ja puhdistus. Töiden aikaiset muutokset vedenpumppauksessa voivat aiheuttaa paineenvaihteluita
Veikkolan vesijohtoverkostossa. Tämä voi ilmetä paineen heikkenemisenä (suihku ei esimerkiksi pysy päällä) ja mahdollisesti normaalia korkeampana vedenpaineena.

Asukkaita pyydetään käyttämään vettä säästeliäästi erityisesti 22.-24.6. iltoina, jotta ongelmilta vältyttäisiin. Nurmikoita pyydetään olla kastelematta tuona aikana. Veikkolan matonpesupaikka on suljettu 22.-24.6. Vettä voi
tarvittaessa hakea ilmaiseksi vesilaitoksen varikon vesipostilta (hana punaisen rakennuksen seinässä matonpesupaikan lähellä), karttalinkki:
http://www.karttatiimi.fi/kirkkonummi/map.php?x=2523950&y=6684501&px=2.0&language=1&txt=VESIPOSTI%20Puronsuuntie

Pahoittelemme töiden aiheuttamia tilapäisiä häiriöitä.

Lisätietoja

- Vesihuoltolaitoksen tiedotenumero puh. 0800 0700 1 (24 h, nauhoitteen kuuntelu on maksutonta)
- Arkisin 7-15: Vesihuoltoinsinööri Anna Arosilta p. 040 504 8457
- Muina aikoina vastaa vesihuoltolaitoksen päivystysnumero, puh. (09) 298 1636

Kirkkonummen kunta
Vesihuoltolaitos

Uusimmat tiedotteet. www.kirkkonummi.fi/prime114.aspx

Tiedotearkisto: www.kirkkonummi.fi/prime115.aspx

Vesihuolto rakennetaan Veikkolaan pakkokeinoin

 Helsingin Hallinto-oikeus hylkäsi Kirkkonummen kunnan valituksen!

 

Vesihuollon valvontaviranomainen, Uudenmaan ympäristökeskus, määräsi viime heinäkuussa Kirkkonummen kunnan rakentamaan Veikkolan vanhan asemakaava-alueen koko vesihuollon valmiiksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Hallintopakkopäätöksensä tueksi ympäristökeskus asetti 200 000 euron ja 500 000 euron uhkasakot eri vaiheiden valmistumisajoille. Päätöksen vesihuoltolain mukaisina perusteluina olivat suurehkon asukasjoukon tarve sekä terveydelliset ja ympäristönsuojelulliset syyt.

 

Kirkkonummen kunta vaati Helsingin Hallinto-oikeudelta hallintopakkopäätöksen kumoamista. Kunta perusteli vaatimustaan monin syin:

Kunta on päättänyt asettaa tavoitteekseen koko Veikkolan asema-kaava alueen liittämisen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen vuoden 2012 loppuun mennessä. Alueen kaivojen veden huono laatu on tyypillistä koko Etelä-Suomelle, eikä kunnan tiedossa ole vesihuolto-ongelmia alueelta. Talousveden riittävyys varmistetaan sitomalla tonttikohtainen lisärakennusoikeus vesihuoltorakentamiseen. Jätevesien ympäristövaikutuksia kunta epäili. Se esitti Kalljärven tilan alkaneen parantua vuonna 2004 (Jolloin runsaat sateet laimensivat ravinnepitoisuuksia!). Lopuksi kunta esitti rakentamiskustannusten olevan Veikkolassa poikkeuksellisen korkeita. (Kunnan hallinto-oikeudelle esittämä kustannusarvio oli moninkertainen verrattuna kunnan Suunnittelukeskus Oy:ltä tilaaman "Veikkolan asemakaavoitetun alueen vesihuollon yleissuunnitelman" kustannusarvioon vuodelta 2001.)

Ainoa konkreettinen asia, mikä näkyi perusteluiden läpi oli, että kunta ei halua nopeuttaa rakentamista. Maallikonkin käsityksen mukaan perustelut olivat huteria ja vaikuttivat osin jopa harhaan johtaviksi tarkoitetuilta väittämiltä. Niissä ei ollut näyttöä, jolla olisi voinut edes horjuttaa ympäristökeskuksen hallintopakkopäätöksen perusteluita. Hallinto-oikeus hylkäsikin kunnan vaatimukset kokonaisuudessaan, mutta antoi kunnalle vuoden lisäaikaa, kunnan talouteen vedoten. Päätöksen mukaan vesihuollon pitää olla kokonaan rakennettu vuoden 2010 loppuun mennessä.

 

Kunnassa ymmärrettiin, että valituskierrettä on hyödytöntä jatkaa ja päätettiin tyytyä päätökseen.

 

 

Rakentamisesta hyötyvät kaikki Veikkolassa

 

Lopputulos on suuri  voitto kaikille veikkolalaisille, sillä järvien kuormituksen vähetessä, niiden virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat, vesi kirkastuu, sinileväkukinnat vähenevät ja kalastusarvo nousee, kun riski talvisen happikadon aiheuttamille kalakuolemille pienenee ja toisaalta kalojen makuvirheet vähenevät. Ympäristössä muutokset tapahtuvat kuitenkin viiveellä ja positiivisten vaikutusten odotetaan alkavan näkyä vasta 2010-luvulla ja järvien toipumisen tueksi tarvitaan Veikkolan Kalastuskunnan ja Kirves ry:n organisoimia ponnisteluja vielä pitkään.

 

Päätös on voitto myös niille asukkaille, jotka eivät nyt saa tonteiltaan hyvää vettä tai riittävästi vettä sekä niille asukkaille, joiden kaikki jätevedet johdetaan ensin omaan umpisäiliöön ja siitä tankkiautolla siirtoviemäriin. Sen, kohtuuttoman kalliin rallin loppuminen on vihdoinkin näköpiirissä.

 

Avaintekijä tuloksen takana oli Uudenmaan ympäristökeskus, jonka valmisteleman prosessin käynnistymistä vauhditti Ilkka Huuhtasen hakemus. Hallinto-oikeuden päätöksen taakse konkretisoitui myös kaikki se vapaaehtoinen kansalaistoiminta Veikkolassa, jonka voimalla on vuosia yritetty saada kunta tekemään rakentamispäätös järkisyistä. Oikeudella oli käytettävissään dokumentteja mm. valtuustoaloitteista ja asukasadressista vesihuollon pikaiseksi rakentamiseksi sekä Kirves ry:n toiminnasta puuttuvan vesihuollon riskien ja haittojen kuvaamiseksi, jotta kunta heräisi korjaamaan asian. Niitä vastaan kunta väitti oikeudelle, että sen tiedossa ei ole alueelta vesihuolto-ongelmia!

 

Kunnan oma "vapaaehtoinen" aikataulu oli bluffia!

 

Kunnan omaan aikatauluun ei juuri kukaan uskonut Veikkolassa, niin täydellisesti vesihuoltolaitos on vuosien mittaan menettänyt uskottavuutensa. Aikataulu ei näykään kunnan missään toiminnassa ja suunnittelussa! Kunnan hallinto-oikeudelle toimittamissa perusteluissa aikataulun esittämisen epämääräisyys hipookin jo täydellisyyttä: "Kunta on huolehtinut siitä, että ryhdytään vesihuoltolain 6 §:n 2 momentin mukaisiin toimenpiteisiin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi päättäessään asettaa tavoitteeksi sisällyttää koko Veikkolan asemakaava-alue vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi vuoden 2012 loppuun mennessä". 

 

Kun vesihuoltolain mukaan toiminta-alueeseen liittäminen ei vaadi vesihuoltoverkoston välitöntä rakentamista, niin kunnan itselleen asettama tavoite ei lopulta tarkoita mitään konkreettista! Niinpä oikeuskaan ei ottanut mitään kantaa kunnan esittämään tavoiteaikatauluun. Sen päätöksessä vain todetaan ykskantaan, että ympäristökeskuksen menettelylle on perusteet, koska kunta ei ole ryhtynyt vesihuoltolain mukaisesti toimenpiteisiin vesihuollon järjestämiseksi!

 

Kunta itsekin paljasti aikataulun onttouden hallintopakkopäätöksen käsittelyn yhteydessä, sen ensimmäisessä kuulemisvaiheessa. Vesihuoltopäällikön lausuntoa lainaten, "…rakentamista on jatkossakin suunnitteilla toteuttaa vesihuoltolaitoksen omalla tulorahoituksella".  Pääosin vesihuoltolaitoksen omalla tulorahoituksella on Veikkolan vesihuoltoa rakennettu tähänkin asti ja vauhti on ollut itse kunkin nähtävissä! Kun vesihuoltolaitoksen talous pysyy kuralla vielä pitkään Kirkkonummi – Suomenoja siirtoviemärin rakentamiseen otetun lainan lyhennyksien takia, niin tavoitevuosi 2012 ja laitoksen tulorahoitus ovat täysin mahdoton yhtälö! Se kunnan omasta aikataulusta.

 

Päätöksen todellinen voitto vuosina  mitaten onkin paljon suurempi, kuin miltä paperilla näyttää. Jos oikeus olisi kumonnut hallintopakkopäätöksen ja rakentaminen olisi jätetty vesihuoltolaitoksen oman rahoituksen ja kunnan tulevien päätöksien varaan, odotettaisiin Tarvontien takana, Veikkolan perillä vesihuoltoa vielä 2020-luvullakin!

 

Kunta yritti hämätä myös hallinto-oikeutta!

 

Kaiken kaikkiaan Veikkolassa on syytä pysähtyä pohtimaan, pitäisikö ottaa kovemmat konstit käyttöön muissakin lakisääteisten palveluiden järjestämistä koskevissa asioissa. Kunnan velvollisuuksia kansalaisia kohtaan määrittelevät lait sisältävät yleensä kansalaiselle osoitetun menettelyn, jonka avulla valvovan viranomaisen voi panna hakemaan oikeutta kunnan toimimattomuuttakin vastaan.

 

Kenties kynnys käyttää näitä mahdollisuuksia on pidetty tarpeettoman korkealla? Vuosien mittaan on monesti kuitenkin nähty, miten kunta toimii Veikkolassa, kun tänne pitäisi investoida. Se kiertelee, kaartelee ja kuin Lahden HemoHess-syylliset, myöntää vain juuri sen verran, kuin on ehdottoman välttämätöntä. Se pelaa koko ajan aikaa (ja samalla rahaa käytettäväksi jossain muualla Kirkkonummella). Mikä tulee Veikkolaan, tulee vasta pakon edessä.

 

Tässä vesihuoltoasiassakin Kirves ry:n painostustaktiikkaan liittynyt pyrkimys säilyttää puhevälit hyvinä vesihuoltolaitokseen ja kuntaan ylipäätään osoittautui täysin vääräksi. Järkisyyt eivät tehonneet, koska kunnan vastahangan taustalla vaikuttivat "muut syyt". Kunnassa pitää nyt vihdoinkin keskustella "auki", miksi se pelaa Veikkolassa aina näin.

 

Asiakirjojen toimittaminen oikeuteen tässä vesihuoltoasiassa oli muutamien luottamus- ja virkamiesten vastuulla. Olisi täysi aiheellista selvittää toimittiinko asiassa vastuun edellyttämällä tavalla, kun hallintopakkopäätöksen kumoamista vaadittiin perättöminkin perusteluin. Yritettiin hämätä Helsingin hallinto-oikeuttakin!

 

Pertti Palanne 3.3.2006

 

 

 

Uhkasakkoja kunnalle? Hallintopakkopäätös

Uudenmaan ympäristökeskus on 1.7.2005 tehdyssä hallintopakkopäätöksessä antanut vesihuoltolain 29 §:n nojalla Kirkkonummen kunnalle seuraavat määräykset:

1) Kirkkonummen kunnan on saatettava liitteenä 1 olevalle kartalle sinisellä merkityt alueet vesihuoltoverkoston piiriin 31.12.2007 mennessä
2) Kirkkonummen kunnan on saatettava liitteenä 1 olevalle kartalle punaisella merkityt alueet vesihuoltoverkoston piiriin 31.12.2009 mennessä.

Emme ole vielä saanut liitettä käyttöömme, mutta kyseessä on Veikkolan Lamminjärven länsipuoleisten ja Turunväylän pohjoispuoleisten alueiden vesihuolto.

Lisäksi ympäristökeskus on asettanut vesihuoltolain 30 §:n nojalla seuraavat uhkasakot edellä mainittujen päävelvoitteiden tehosteeksi:

Päävelvoitetta 1) koskevan kiinteän uhkasakon suuruus on 200.000 euroa.
Päävelvoitetta 2) koskevan kiinteän uhkasakon suuruus on 500.000 euroa.

Yllä oleva asia on poimittu 4.8.2005 Kirkkonummen kunnanhallituksen esityslistalta 8.8.2005, josta lisää tietoja:
http://w3.kirkkonummi.fi/kunnari/intrakun_k.nsf/64436ab8f406db5ac225657c0062b8ac/efc6d7c7d5361eecc2257052003b0626?OpenDocument