Veikkolan vedet

vesiensuojelu ja osakaskunnat

Osakaskunnan nimi: Pohjois-Kirkkonummen yhteisen vesialueen osakaskunta

Kotipaikka: Kirkkonummi

Sijaintikunta : Kirkkonummi

Kylät: Koskis-Navala, Veikkola ja Kalljärvi

Kiinteistötunnus: 257 – 876 – 29 - 1 

Osakaskunnan yhteinen vesialue sijaitsee seuraavissa vesistöissä ja vesistön osissa. Kalljärvessä, Siikajärvessä (osa), Haapajärvessä (osa), Pikaraisissa, Klemetissä (osa), Kaislammessa, Kurkistossa

(osa), Lamminjärvessä, Perälänjärvessä, Ahvenlammessa (osa) ja Kalljärven ja Lamminjärven välisessä purossa. Ja on pinta-alaltaan 197.9595 hehtaaria.

Lisäksi osakaskunnan yhteiseen alueeseen kuuluvat em. vesistöihin ja vesistön osiin liittyvät yhteisen

vesialueen kanssa samalla kiinteistötunnuksella olevat vesijättö- ja muut yhteiset alueet.

Osakaskunta toimii kalastuslaissa (286/82) tarkoitettuna kalastuskuntana.

Osakaskunta on kokouksessaan 22 päivänä syyskuuta 2010 hyväksynyt itselleen seuraavat säännöt:

1 §

Osakaskunnan tehtävänä on huolehtia osakaskunnalle kuuluvan yhteisen vesialueen sekä

siihen liittyvien vähäisten yhteisten maaalueiden hallinnosta ja aluetta koskevien asioiden

hoidosta.

Osakaskunnan tehtävänä on myös järjestää alueellaan kalastuksen harjoittaminen siten, että

pyritään mahdollisimman suureen vesialueiden pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä

huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset

näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä.

Osakaskunta kantaa ja vastaa osakaskunnalle kuuluvaa yhteistä aluetta koskevissa asioissa ja

voi saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tehtäviensä toteuttamiseksi. Osakaskunnan

osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista.

Osakaskunnan päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous lukuun ottamatta niitä tehtäviä, jotka jäljempänä näissä säännöissä on määrätty hoitokunnan päätösvaltaan kuuluviksi.

Osakaskunnan kokouksen päätöksellä ei saa antaa osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella

kenellekään osakkaalle tai jollekin muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua.

2 §

Osakaskunnan vesialueella voidaan kalastusta harjoittaa kaikilla kalastuslain ja kalastusasetuksen

sallimilla pyydyksillä ja pyyntitavoilla, ellei kalastusalue tai osakaskunnan kokous ole

kala- tai rapukantojen tuottavuuden parantamiseksi tai säilyttämiseksi toisin päättänyt. 

3 §

Oikeus kalaveden käyttöön määräytyy pyydysyksikköjen perusteella siten, että kalavedessä käytettyjen pyydysyksiköiden kokonaismäärä on enintään 400 pyydysyksikköä. Eri pyydyksiä kohti lasketaan pyydysten yksikköarvot seuraavasti:

verkko ( 30 m) 1 yksikköä

katiska 1 yksikköä

pitkäsiima (100 koukkua) 1 yksikköä

rysä, korkeus alle 1,5 m 1 yksikköä

koukut 10 kpl 1 yksikköä

uistin 1 yksikköä

Satunnaisesti käytettävien pyydysten ja pyyntivälineiden, joilla kalaveden tuoton talteenoton

kannalta on vähäinen merkitys, yksiköinnistä tehdään päätös tarvittaessa. Päätös pyydysyksiköiden jaosta osakkaiden ja muiden kalastusta harjoittavien kesken tehdään osakaskunnan vuosikokouksessa. Sääntöjen 3 §:ssä mainittu päätös voidaan tehdä kestämään toistaiseksi.

4 §

Osakkaalla on oikeus ilman muiden osakkaiden suostumusta antaa toiselle lupa vastikkeetta tai

vastiketta vastaan käyttää hänelle yhteisellä vesialueella kuuluvaa osuusluvun mukaista kalastusoikeutta. Luovutuksesta on ilmoitettava hoitokunnalle kirjallisesti 7 vuorokauden kuluessa

luovutuksesta. Oikeus kalastaa osakaskunnan yhteisellä vesialueella voidaan antaa vuokralle osakaskunnan kokouksen päätöksellä.

5 §

Osakaskunta päättää kokouksessaan yhteisen vesialueen kalastuksen järjestämisestä ja kalaveden

ja siihen liittyvien samalla kiinteistötunnuksella olevien muiden yhteisten alueiden hoidosta. Näitä päätöksiä tehtäessä on tarpeen mukaan otettava huomioon, mitä kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on kalavarojen hoitoa ja käyttöä koskevista asioista esitetty. Jos kalastuksen järjestämistä, kalakannan hoitoa tai näiden sääntöjen 3 §:ssä mainittujen ja muiden lupien antamista koskeva päätöksenteko siirretään kalastusalueelle, on tätä koskeva selvittelysopimus hyväksyttävä osakaskunnan kokouksessa.

6 §

Osakaskunta voi periä osakaskunnan kalavedessä kalastavilta pyydysten yksiköintiin perustuvan

maksun, jonka suuruus määrätään osakaskunnan kokouksessa. Muiden kuin osakkaiden maksut voidaan määrätä suuremmiksi kuin osakkaiden maksut.

Milloin osakaskunta myöntää muita kuin pyydysten yksiköintiin perustuvia kalastusoikeuksia taikka vuokraa vesialueen tai osan siitä, tehdään päätös maksusta tai vuokrasta erikseen. Osakaskunta voi kalaveden hoitoa ja muita osakaskunnan menoja varten määrätä osakkaiden suoritettavaksi kunkin vesialueosuutta vastaavan maksun.

7 §

Osakaskunnan varsinainen kokous pidetään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Hoitokunta voi tarvittaessa päättää osakaskunnan ylimääräisen kokouksen koolle kutsumisesta. Hoitokunnan on kutsuttava ylimääräinen osakaskunnan kokous koolle, jos osakkaat, joiden yhteenlasketut osuudet edustavat vähintään kymmenettä osaa kaikista osuuksista, sitä määrättyä asiaa varten kirjallisesti vaativat. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle 3 viikon kuluessa siitä, kun vaatimus kokouksen pitämisestä esitettiin hoitokunnalle tai toimitsijalle. Milloin osakaskunnan osakas haluaa osakaskunnan

kokouksessa ratkaistavaksi asian, on aloite siitä tehtävä hoitokunnalle, jonka tulee päättää joko asian käsittelemisestä seuraavassa osakaskunnan kokouksessa tai päättää, ettei hoitokunta vie asiaa osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi.

8 §

Osakaskunnan päätäntävaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Osakaskunnan kokouksen kutsuu

koolle hoitokunta. Osakaskunnan kokous kutsutaan koolle kaikille osakkaille lähetettävällä kirjeellä, sähköpostilla tai muulla vastaavalla tavalla tai siitä annetaan tieto muulla tavalla todisteellisesti. Kokous voidaan kutsua koolle myös siten, että kokouksesta kuulutetaan paikkakunnalla yleisesti leviävässä

sanomalehdessä ja ilmoitetaan kirjeellä tai sähköisesti osakkaan osakaskunnalle ilmoittamaan

osoitteeseen. Kuulutus tai kutsu on julkaistava ja kirjeet on postitettava vähintään 14 vuorokautta

ennen kokousta. Kokouskutsussa tulee olla mainittuna kokouksen aika, paikka ja siellä ratkaistavat asiat sekä missä ja milloin kokouksesta laadittu tarkistettu pöytäkirja pidetään asianosaisten nähtävänä.  Tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävänä kokouskutsussa ilmoitetussa paikassa seitsemännestä kokouspäivän jälkeisestä päivästä lukien siihen saakka kunnes kokouspäivästä on kulunut 21 päivää.

Kokouksessa ei saa ratkaista asioita, joista kokouskutsussa ei ole ilmoitettu.

Milloin osakaskunnan osakas haluaa osakaskunnan varsinaisessa kokouksessa ratkaistavaksi

asian, on aloite tehtävä kirjallisena hoitokunnalle 30 vuorokautta ennen varsinaista kokousta.

9 §

Varsinaisessa kokouksessa:

1) esitetään hoitokunnan kertomus päättyneen tilikauden toiminnasta;

2) esitetään edellisen vuoden tilit ja tilit tarkastaneen henkilön lausunto tilien ja hallinnon hoidosta;

3) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hoitokunnalle ja

vastuullisille toimihenkilöille;

4) tehdään näiden sääntöjen 1, 2, 3 ja 5-7 §:ssä tarkoitetut päätökset; 

5) hyväksytään osakaskunnalle tulo- ja menoarvio kuluvaksi vuodeksi; 

6) määrätään hoitokunnan jäsenten, tilintarkastajain, kokousedustajain ja muiden toimihenkilöiden

palkkiot; 

7) valitaan hoitokunnan erovuorossa olevien tilalle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi kaksi jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varamiehet sekä päätetään kuka valituista hoitokunnan jäsenistä kutsuu koolle hoitokunnan ensimmäisen kokouksen;

8) valitaan henkilö ja hänelle varamies tarkastamaan kuluvan toimintavuoden hallintoa ja tilejä;

9) valitaan osakaskunnan edustaja ja hänelle varamies kalastusalueen kokouksiin;

10) päätetään metsästyksestä vesialueella;

11) päätetään KalL:n 89 a §:n ja 91 §:n mukaisten omistajakorvausten ja viehekalastusmaksujen

käytöstä;

12) päätetään missä hoitokunnan kokousten pöytäkirjat ovat nähtävinä;

13) päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista; sekä

14) käsitellään muut esille tulevat asiat.

10 §

Osakaskunnan kokouksen päätökset saatetaan osakaskunnan osakkaiden ja muiden asianosaisten

tietoon edellä sääntöjen 8 §:n 4 mom. mainitulla tavalla. Osakaskunnan hoitokunnan päätökset saatetaan osakaskunnan osakkaiden ja muiden asianosaisten tietoon 9 §:n kohdan 12) mukaisella tavalla.

Selvitys osakaskunnan hoitokunnan toiminnasta, kalastusalueen kalastuslain mukaisesti antamat

päätökset, osakaskunnalle annetut haasteet sekä julkisen viranomaisen määräykset ja tiedonannot

saatetaan osakaskunnan osakkaiden ja muiden asianosaisten tietoon ilmoittamalla niistä lähinnä seuraavassa osakaskunnan kokouksessa.

11 §

Osakaskunnan kokouksessa kullakin osakkaalla on vesialueosuuttaan vastaava äänioikeus. Kokouksen puheenjohtajaa valittaessa on kuitenkin jokaisella osakkaalla yksi ääni ja, jos osakaskunnan

kokouksessa osanottajat siitä yksimielisesti sopivat, voidaan asianomaisessa kokouksessa

muutkin päätökset tehdä niin. Kokouksessa osakasta voi edustaa hänen valtuuttamansa

asiamies. Kokouksessa ei kukaan saa äänestää enemmällä kuin kolmellakymmenellä prosentilla läsnä

olevien yhteenlasketusta äänimäärästä. Kokouksen päätökseksi katsotaan se mielipide,

jota enemmistö on kannattanut. Äänten jakaantuessa tasan tulee päätökseksi pääluvun mukaan

lasketun enemmistön mielipide. Jos äänet myös näin laskien menevät tasan, ratkaisee äänestyksen tuloksen puheenjohtajan ääni, jos hän on osakas. Jos puheenjohtaja ei ole osakas, tai jos kyseessä on vaali, ratkaisee arpa. Osakaskunnan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmannesta äänestykseen osaa ottaneiden yhteisestä äänimäärästä ja vähintään yksi kolmannes äänestäneistä osakkaista, jos päätös tarkoittaa:

1) yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden taikka sen osan myymistä tai vuokraamista viittä

vuotta pitemmäksi ajaksi;

2) yhteisen alueen käyttötarkoituksen pysyvää muuttamista;

3) osakaskunnan sääntöjen muuttamista;

4) velan ottamista;

5) osakkaiden suoritettavaksi tarkoitetun maksun määräämistä;

6) yhteisten alueiden yhdistämistä tai kiinteistöön kuuluvan alueen liittämistä yhteiseen alueeseen

osakkuutta vastaan ja sitä koskevan sopimuksen hyväksymistä;

7) osakkaiden pyydysyksikköjen jakamista vesialueosuuksista poikkeavalla tavalla;

8) kalakantojen hoitoa ja kalastuksen järjestämistä koskevien tehtävien siirtämistä kalastusalueen

suoritettavaksi; taikka 

9) yhteisen vesialueen käyttämistä kalastukseen muulla tavoin kuin siten, että kukin osakas tai

se, joka laillisesti käyttää hänen kalastusoikeuttaan, kalastaa vesistössä.

Edellä 1 ja 6 kohdassa tarkoitettu päätös on alistettava tuomioistuimen vahvistettavaksi, jos

joku kokouksessa läsnä olevista osakkaista sitä vaatii. Päätös on vahvistettava, jos se on tehty

lain mukaisesti eikä aiheuta taloudellista vahinkoa osakkaalle, joka ei ole päätöstä kannattanut.

Edellä 3 kohdassa tarkoitettu päätös on alistettava asianomaisen elinkeino-, liikenne- ja ympä-

ristökeskuksen vahvistettavaksi.

12 §

Osakaskunnan kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa johon on merkittävä:

1) kokouksen aika ja paikka;

2) miten kokous on kutsuttu koolle;

3) läsnä olevat osakaskunnan osakkaat tai heidän asiamiehensä sekä kunkin äänimäärä;

4) kokouksessa tehdyt ehdotukset, tapahtuneet äänestykset sekä kokouksen päätökset.

Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäkirjan pitäjä sekä kaksi kokouksen valitsemaa

pöytäkirjan tarkistajaa. Milloin puheenjohtaja itse pitää pöytäkirjaa, pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksen valitsema pöytäkirjan tarkistaja.

13 §

Osakaskunta valitsee hoitokunnan, johon kuuluu neljä jäsentä, sekä heille henkilökohtaiset varamiehet. Hoitokunnan jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Ensi kerran valituista hoitokunnan jäsenistä eroaa ensimmäisen vuoden lopussa arpomalla valittavat puolet hoitokunnan jäsenistä sekä heidän varamiehensä ja heidän tilalleen valitaan uudet jäsenet ja henkilökohtaiset varamiehet seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Sen jälkeen erovuoroisuus ratkaistaan siten, että puolet hoitokunnan jäsenistä on valitsemisjärjestyksessä kunakin vuonna erovuorossa. 

Hoitokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.

Hoitokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet

muista jäsenistä tai heidän henkilökohtaisista varamiehistään on saapuvilla. Hoitokunnan kokouksissa johtaa puhetta hoitokunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Hoitokunnan päätökseksi katsotaan se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten

mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide. 

Hoitokunta käyttää osakaskunnan puhevaltaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa

sekä edustaa muutoin osakaskuntaa.

14 §

Sen lisäksi mitä kalastuslaissa ja yhteisaluelaissa sekä niiden nojalla muutoin on säädetty tai

määrätty tulee hoitokunnan:

1) johtaa osakaskunnan toimintaa;

2) valvoa osakaskunnan etua;

3) tehdä osakaskunnan kokoukselle osakaskunnan toimintaa koskevia ehdotuksia ja valmistella

osakaskunnan kokouksessa esille tulevat asiat; 

4) panna täytäntöön osakaskunnan kokouksen päätökset sekä huolehtia niiden tiedottamisesta;

5) huolehtia osakaskunnan taloudenpidosta ja omaisuudesta;

6) edustaa osakaskuntaa yhteisen kalaveden ja siihen liittyvien samalla kiinteistötunnuksella

olevien vesijättö- ja muiden yhteisten alueiden käyttöä ja hoitoa koskevissa asioissa yksityistä

osakasta ja kolmatta henkilöä kohtaan;

7) pitää luetteloa osakaskunnan osakkaista ja heidän äänimääristä;

8) valvoa osakaskunnan sääntöjen ja päätösten noudattamista;

9) ilmoittaa hoitokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tultua valituiksi heidän nimensä

ja postiosoitteensa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, asianomaiselle maanmittaustoimistolle

sekä sen kalastusalueen hallitukselle, jonka alueella osakaskunta toimii; sekä päättää

10) suostumuksen antamisesta laiturin, kaapeleiden (vesilaki) tai muiden sellaisten merkitykseltään

vähäisten laitteiden sijoittamiseksi yhteiselle vesialueelle (vesilaki); suostumuksesta kilpailujen ja muiden järjestettyjen tilaisuuksien (kalastuslaki) yms. toimintojen järjestämiseksi (maastoliikennelaki, vesiliikennelaki); suostumuksesta vähäisiin ruoppauksiin ja ruoppausmassojen sijoittamiseen (vesilaki) sekä suostumuksesta kalastus- ym. tutkimuksiin osakaskunnan alueella.

11) Milloin asiassa, joka olisi osakaskunnan kokouksessa ratkaistava, on ryhdyttävä kiireellisiin

toimenpiteisiin, ennen kuin osakaskunnan kokous voidaan pitää, on hoitokunnan oikeus siitä

päättää. Sellainen päätös on esitettävä osakaskunnan kokoukselle vahvistettavaksi.

15 §

Osakaskunnan nimen kirjoittaa hoitokunnan puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja ja

yksi hoitokunnan jäsen yhdessä. 

16 §

Osakaskunnan toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Osakaskunnan tilit, selostus toiminnasta

ja muut tarvittavat asiakirjat on annettava tilit tarkastavalle henkilölle ennen tammikuun loppua.

Tilit tarkastavan henkilön on annettava kertomuksensa hoitokunnalle ennen helmikuun

loppua.

17 §

Osakkaalla on oikeus tutustua osakaskunnan kirjanpitoon ja muihin osakaskunnan toimintaan

liittyviin asiakirjoihin. Osakkaalla on tällöin oikeus käyttää avustajaa sekä oikeus saada jäljennöksiä

kirjanpidosta ja muista asiakirjoista. Tällöin osakaskunnalla on oikeus saada osakkaalta korvaus osakaskunnalle aiheutuneista asiakirjojen jäljentämis- ja lähettämiskuluista.

18 §

Osakkaalla, joka katsoo, ettei osakaskunnan tai hoitokunnan päätös ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka että se on muutoin lain tai sääntöjen vastainen, on oikeus moittia päätöstä

nostamalla kanne osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 60 päivän kuluessa päätöksen

tekemisestä. Jos päätöksen johdosta on tehty jäljempänä tarkoitettu oikaisuvaatimus, osakkaalla

on kuitenkin oikeus nostaa kanne osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa, kunnes 30 päivää on kulunut oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta. Sen estämättä, mitä edellä on määrätty, osakas, jonka oikeutta osakaskunnan tai hoitokunnan päätös koskee, voi, jollei päätöstä ole alistettava, vaatia osakaskunnan kokoukselta päätöksen oikaisemista sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai osakaskunnan sääntöjen vastainen

taikka loukkaa hänen oikeuttaan. Oikaisuvaatimus on esitettävä 21 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Osakaskunnan hoitokunnan on 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä kutsuttava osakaskunnan kokous koolle käsittelemään oikaisuvaatimus tai päätettävä samassa ajassa, ettei oikaisuvaatimusta saateta osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi. Hoitokunnalla on myös oikeus itse samassa ajassa ratkaista hoitokunnan tekemää päätöstä koskeva oikaisuvaatimus. Jollei oikaisua suoriteta, oikaisun pyytäjä voi moittia päätöstä nostamalla kanteen osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta.

19 §

Osakaskunnalla voi olla sihteeri, toimitsija ja tämän henkilökohtainen varamies, rahastonhoitaja,

valan tehneitä tai vastaavan vakuutuksen antaneita kalastuksenvalvojia ja muita toimihenkilöitä,

jotka hoitokunta ottaa toimiinsa ja vapauttaa tehtävistään. Se mitä näissä säännöissä on hoitokunnasta määrätty sovelletaan tarpeen mukaan toimitsijaan ja hänen varamieheensä. 

20 §

Päätöksen näiden sääntöjen muuttamisesta tekee osakaskunnan kokous 11 §:ssä sanotulla

tavalla. 

Uudenmaan Ely-keskus vahvisti osakaskunnan säännöt 14.12.2010.
Lue päätös sääntöjen vahvistamisesta tästä pdf-tiedostosta.